Selene ja rosvot
Nuori päivähaltianeito käveli yksin metsässä. Hänellä oli päällään kevyet ja löysät kirkkaanpunaiset pellava vaatteet, tyypilliset munkin varusteet. Selässään hänellä oli huotrassa miekka.
Metsästä tuli ryhmä likaisia ja kärsineen näköinen ryhmä miehiä. Yhdeltä puuttui hampaita, toinen oli täynnä arpia ja kolmannelta puuttui silmä. Heitä oli yhteensä kuusi ja heistä lihavin kalju mies naureskeli tytölle ja sanoi "Taitaa tyttö olla eksynyt, tarvitsetko apua tyttönen?" hän kysyi pilkalliseen sävyyn vaikka esitti ystävällistä.
Tyttö katsoi suoraan häntä silmiin ja vastasi "En tarvise apua, tiedän missä olen ja mihin olen menossa. Itseasiassa taidan olla perillä."
Kalju mies hämmästyi tytön vastausta ja kysyi "perillä, olitko tulossa puuta hakkaamaan, vai mitä teet metsässä?"
Tyttö vastasi "joo, tavallaan, puuta, tai puupäätä."
Tämä alkoi ärsyttämään kaljua mistä joka tuli ihan tytön eteen. "mikäs on tämän nenäkkään tytön nimi?" - "Selene" vastasi tyttö.
Teatraalisesti kaljumies kääntyi rosvojoukkonsa puoleen ja nauroi "Selene, oikein nimetty taikuuden jumalan mukaan! Kerroppa tyttö" hän sanoi ja kääntyi tytön puoleen. "Haluatko isona Velhoksi?" hän sanoi viimeisen sanan dramaattisen venytetysti.
"Voisi jopa sanoa että olen jo jonkinlainen velho, ja mielestäni olen ihan iso jo nyt."
Rosvot nauroivat, vaikkakin osa heistä vähän väkinäisesti. He olivat tottuneet että kulkijat olivat peloissaan heidät nähdessään ja enemmänkin anelivat armoa. Muutamat heistä vilkuilivat metsään, ehkä metsässä oli jousimies piilossa ja tyttö oli vain syötti.
Laiha silmäpuoli mies jonka puolipitkät likaiset hiukset olivat liimautuneet hänen päähänsä tuli kaljun miehen viereen ja sanoi "tässä on jotain hämärää, lähdetään hyvän sään aikana"
"Lähdetään?!" huudahti kalju lihava mies. "ajattelin juuri opettaa taian tälle tytölle. Sen nimi on 'kuinka riisut tytön kolmessa sekunnissa" osa miehistä naurahti kuuluvasti, osa oli hiljaa ja hermostuneita.
"Katsos näin, teen kädelläni tälläisen liikkeen" mies sanoi ja tarrasi tytön paidasta kiinni. Salaman nopeasti tyttö tarrasi kädestä kiinni kahdella kädellä ja väänsi käden isossa kaaressa sivulle niin että miehen käsi vääntyi lukkoon. Olkapää paukahti kuuluvasti irti sijoiltaan, tytön jalka heilahti miehen naamaan niin että kuului "thumph" ja hän jatkoi käden painamista kunnes miehen ranne loksahti rikki ja hän lyyhistyi tajuttomana maahan.
Tyttö hymyili viattomasti ja sanoi "Taisi tulla kriittinen epäonnistuminen taiassa. Joskus jos Selene on vihainen, loitsut räjähtävät velhon naamalle. Hups" Hän laittoi käden suunsa eteen ja peitti viattoman naamansa, ja nauroi.
Nyt miehet päättivät hyökätä kostamaan johtajansa pahoinpitelyn, olihan heitä vastassa vain pieni haltia tyttö. Osa heistä otti aseet esiin ja pari heistä tuli paljain käsin.
Selene potkaisi ensimmäistä naamaan ja hypähti toisen tieltä, kevyesti väistäen hänen tarrautumisotteensa. Kolmas tuli nuijan kanssa eikä osunut. Neljäs yritti puukottaa tyttöä mutta ei voinut koska kaveri tuli eteen.
"Hei, tiedän hyvän taikatempun, katso!" tyttö huudahti ja potkaisi silmäpuolta jalkojen väliin. Mies onnistui kääntämään kehoaan niin että potku ei osunut herkkään kohtaan vaan reiteen. Silti isku sattui. Nuijalla varaustautunut mies huomasi tilaisuutensa tulleen ja humautti tyttöä päin mutta iski vain ilmaa kun tyttö väisti ja lätkäisi häntä käsivarteen terävällä iskulla.
Koska niin monella oli jo ase käytössä hän päätti vetää vihreän riimumiekan selästään, se humisi pelottavasti hetken.
Hän yritti torjua veitsi iskua mutta se viilsi hänen tunikansa rikki. Pieni verinen viiva kertoi että hänen ihoaan oli viilletty veitsen kärjellä.
Selenen otsa meni kurttuun. "Tuo oli kallis tunika! Sen hinnalla sinun roskajoukkoa ruokkisi vuoden!! Et tästä selviä pelkällä selkäsaunalla!" Tyttö uhkasi ja sai pelon leimahduksen nousemaan voron silmiin. Hän pälyili ympärilleen uskaltaisiko vain lähteä lipettiin.
"Mikä on, kuusi aikuista miestä vastaan yksi pieni tyttö? Ei kai poikia pelota?"
Haltia nauroi heleästi ja teki komean voltin taaksepäin.
"Tuo on joku mestari munkki Shao Lin vuorelta. Olen kuullut heistä, he harjoittelevat joka päivä vuosi kymmeniä sitä kumhoota. Lähdetään lipettiin veljet!" huudahti harvahammas.
"Kimppuun!" huusi silmäpuoli ja käski miehiä puolikaareen ja he yrittivät saartaa tyttöä kokonaan. Kaksi miestä epäröi ja jäivät taaemmas.
Tyttö pisti miekkansa hyökkääjien väliin ja läpsäytti silmäpuolta niin että tämän veitsi tipahti, ja sitten tyttö läpsäytti miekallaan miestä päähän ja hän menetti tajuntansa. "entä kuka on seuraava" hän kysyi.
Rosvot tulivat lyömään häntä, mutta tyttö perääntyi yhden käden kärrynpyörällä pois vaaran ulottuvilta. Takana epäröivä mies luki kääröstä jotain sekavaa ja käärö leimahti liekkeihin. Sininen energia pallo ilmestyi miehen käteen ja hän heitti sen tyttöä päin.
"Taikuutta? Siis oikeasti? Aiot käyttää taikuutta avutonta tyttöä vastaan?" Selene sanoi samalla kun nappasi sinisen pallon käteensä. Hän katsoi yksinkertaista energia kokonaisuutta hetken ja heitti sen takaisin miehelle. Pallo räjähti kirkkaana sinisenä liekkinä ja lieskat polttivat kaikki muut rosvot paitsi yhden voron joka oli lähimpänä Seleneä. Hän kaatui maahan paineiskusta.
"Milloin te typerät ryövärit tajuatte että joskus metsässä kävelevä avuton pikkutyttö onkin taikuuden jumala Selene, ja teillä ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuuksia? Ajattelin vain pahoinpidellä teitä mutta jos joku teistä kehtaa käyttää magiaa MINUA vastaan, saa maksaa seurauksista." Tyttö sanoi vihaisesti. Viimeinen hengissä oleva voro katsoi häntä kauhuissaaan ja juoksi huutaen pakoon.
Tyttö kääntyi metsää kohti ja kysyi "mitä nyt?" Kalpea pimentohaltia naureskeli hiljaa. "en minä muuta tehnyt kuin heitin takaisin loitsun minkä he heittivät minua vastaan! Ihan oikeasti, ei sitä lasketa"
Slaine naureskeli ja sanoi "Niin, ja pikkaisen lisäsit taikaan aluetta ja moninkertaistit sen potenssin."
Selene punastui ja lähti pois päin kiivaastuneena.
"Tämä taiaton taistelu on vaan liian vaikeata, en jaksa sitä!!" hän huusi kovaa.
"Muru.... älä nyt suutu, ensi kerralla onnistut varmasti" Slaine ilmestyi hänen eteensä ja puhui tyynnyttelevällä äänellä. Hänen läpinäkyvä kätensä silitti naisen poskea ja hän alkoi rauhoittua.
"Ehkä... meidän pitäisi nähdä." Selene sanoi.
"Ehkä, voisit tulla linnaani..?" pimentohaltia sanoi.
"Ehkä..." Päivähaltia sanoi unisella äänellä ja otti kortin esiin. Hän heitti sen puuta vasten ja se muuttui isoksi ovi-aukoksi josta hän käveli läpi. Avautuvan oven läpi näkyi pimentohaltia takan ääressä.
Metsästä tuli ryhmä likaisia ja kärsineen näköinen ryhmä miehiä. Yhdeltä puuttui hampaita, toinen oli täynnä arpia ja kolmannelta puuttui silmä. Heitä oli yhteensä kuusi ja heistä lihavin kalju mies naureskeli tytölle ja sanoi "Taitaa tyttö olla eksynyt, tarvitsetko apua tyttönen?" hän kysyi pilkalliseen sävyyn vaikka esitti ystävällistä.
Tyttö katsoi suoraan häntä silmiin ja vastasi "En tarvise apua, tiedän missä olen ja mihin olen menossa. Itseasiassa taidan olla perillä."
Kalju mies hämmästyi tytön vastausta ja kysyi "perillä, olitko tulossa puuta hakkaamaan, vai mitä teet metsässä?"
Tyttö vastasi "joo, tavallaan, puuta, tai puupäätä."
Tämä alkoi ärsyttämään kaljua mistä joka tuli ihan tytön eteen. "mikäs on tämän nenäkkään tytön nimi?" - "Selene" vastasi tyttö.
Teatraalisesti kaljumies kääntyi rosvojoukkonsa puoleen ja nauroi "Selene, oikein nimetty taikuuden jumalan mukaan! Kerroppa tyttö" hän sanoi ja kääntyi tytön puoleen. "Haluatko isona Velhoksi?" hän sanoi viimeisen sanan dramaattisen venytetysti.
"Voisi jopa sanoa että olen jo jonkinlainen velho, ja mielestäni olen ihan iso jo nyt."
Rosvot nauroivat, vaikkakin osa heistä vähän väkinäisesti. He olivat tottuneet että kulkijat olivat peloissaan heidät nähdessään ja enemmänkin anelivat armoa. Muutamat heistä vilkuilivat metsään, ehkä metsässä oli jousimies piilossa ja tyttö oli vain syötti.
Laiha silmäpuoli mies jonka puolipitkät likaiset hiukset olivat liimautuneet hänen päähänsä tuli kaljun miehen viereen ja sanoi "tässä on jotain hämärää, lähdetään hyvän sään aikana"
"Lähdetään?!" huudahti kalju lihava mies. "ajattelin juuri opettaa taian tälle tytölle. Sen nimi on 'kuinka riisut tytön kolmessa sekunnissa" osa miehistä naurahti kuuluvasti, osa oli hiljaa ja hermostuneita.
"Katsos näin, teen kädelläni tälläisen liikkeen" mies sanoi ja tarrasi tytön paidasta kiinni. Salaman nopeasti tyttö tarrasi kädestä kiinni kahdella kädellä ja väänsi käden isossa kaaressa sivulle niin että miehen käsi vääntyi lukkoon. Olkapää paukahti kuuluvasti irti sijoiltaan, tytön jalka heilahti miehen naamaan niin että kuului "thumph" ja hän jatkoi käden painamista kunnes miehen ranne loksahti rikki ja hän lyyhistyi tajuttomana maahan.
Tyttö hymyili viattomasti ja sanoi "Taisi tulla kriittinen epäonnistuminen taiassa. Joskus jos Selene on vihainen, loitsut räjähtävät velhon naamalle. Hups" Hän laittoi käden suunsa eteen ja peitti viattoman naamansa, ja nauroi.
Nyt miehet päättivät hyökätä kostamaan johtajansa pahoinpitelyn, olihan heitä vastassa vain pieni haltia tyttö. Osa heistä otti aseet esiin ja pari heistä tuli paljain käsin.
Selene potkaisi ensimmäistä naamaan ja hypähti toisen tieltä, kevyesti väistäen hänen tarrautumisotteensa. Kolmas tuli nuijan kanssa eikä osunut. Neljäs yritti puukottaa tyttöä mutta ei voinut koska kaveri tuli eteen.
"Hei, tiedän hyvän taikatempun, katso!" tyttö huudahti ja potkaisi silmäpuolta jalkojen väliin. Mies onnistui kääntämään kehoaan niin että potku ei osunut herkkään kohtaan vaan reiteen. Silti isku sattui. Nuijalla varaustautunut mies huomasi tilaisuutensa tulleen ja humautti tyttöä päin mutta iski vain ilmaa kun tyttö väisti ja lätkäisi häntä käsivarteen terävällä iskulla.
Koska niin monella oli jo ase käytössä hän päätti vetää vihreän riimumiekan selästään, se humisi pelottavasti hetken.
Hän yritti torjua veitsi iskua mutta se viilsi hänen tunikansa rikki. Pieni verinen viiva kertoi että hänen ihoaan oli viilletty veitsen kärjellä.
Selenen otsa meni kurttuun. "Tuo oli kallis tunika! Sen hinnalla sinun roskajoukkoa ruokkisi vuoden!! Et tästä selviä pelkällä selkäsaunalla!" Tyttö uhkasi ja sai pelon leimahduksen nousemaan voron silmiin. Hän pälyili ympärilleen uskaltaisiko vain lähteä lipettiin.
"Mikä on, kuusi aikuista miestä vastaan yksi pieni tyttö? Ei kai poikia pelota?"
Haltia nauroi heleästi ja teki komean voltin taaksepäin.
"Tuo on joku mestari munkki Shao Lin vuorelta. Olen kuullut heistä, he harjoittelevat joka päivä vuosi kymmeniä sitä kumhoota. Lähdetään lipettiin veljet!" huudahti harvahammas.
"Kimppuun!" huusi silmäpuoli ja käski miehiä puolikaareen ja he yrittivät saartaa tyttöä kokonaan. Kaksi miestä epäröi ja jäivät taaemmas.
Tyttö pisti miekkansa hyökkääjien väliin ja läpsäytti silmäpuolta niin että tämän veitsi tipahti, ja sitten tyttö läpsäytti miekallaan miestä päähän ja hän menetti tajuntansa. "entä kuka on seuraava" hän kysyi.
Rosvot tulivat lyömään häntä, mutta tyttö perääntyi yhden käden kärrynpyörällä pois vaaran ulottuvilta. Takana epäröivä mies luki kääröstä jotain sekavaa ja käärö leimahti liekkeihin. Sininen energia pallo ilmestyi miehen käteen ja hän heitti sen tyttöä päin.
"Taikuutta? Siis oikeasti? Aiot käyttää taikuutta avutonta tyttöä vastaan?" Selene sanoi samalla kun nappasi sinisen pallon käteensä. Hän katsoi yksinkertaista energia kokonaisuutta hetken ja heitti sen takaisin miehelle. Pallo räjähti kirkkaana sinisenä liekkinä ja lieskat polttivat kaikki muut rosvot paitsi yhden voron joka oli lähimpänä Seleneä. Hän kaatui maahan paineiskusta.
"Milloin te typerät ryövärit tajuatte että joskus metsässä kävelevä avuton pikkutyttö onkin taikuuden jumala Selene, ja teillä ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuuksia? Ajattelin vain pahoinpidellä teitä mutta jos joku teistä kehtaa käyttää magiaa MINUA vastaan, saa maksaa seurauksista." Tyttö sanoi vihaisesti. Viimeinen hengissä oleva voro katsoi häntä kauhuissaaan ja juoksi huutaen pakoon.
Tyttö kääntyi metsää kohti ja kysyi "mitä nyt?" Kalpea pimentohaltia naureskeli hiljaa. "en minä muuta tehnyt kuin heitin takaisin loitsun minkä he heittivät minua vastaan! Ihan oikeasti, ei sitä lasketa"
Slaine naureskeli ja sanoi "Niin, ja pikkaisen lisäsit taikaan aluetta ja moninkertaistit sen potenssin."
Selene punastui ja lähti pois päin kiivaastuneena.
"Tämä taiaton taistelu on vaan liian vaikeata, en jaksa sitä!!" hän huusi kovaa.
"Muru.... älä nyt suutu, ensi kerralla onnistut varmasti" Slaine ilmestyi hänen eteensä ja puhui tyynnyttelevällä äänellä. Hänen läpinäkyvä kätensä silitti naisen poskea ja hän alkoi rauhoittua.
"Ehkä... meidän pitäisi nähdä." Selene sanoi.
"Ehkä, voisit tulla linnaani..?" pimentohaltia sanoi.
"Ehkä..." Päivähaltia sanoi unisella äänellä ja otti kortin esiin. Hän heitti sen puuta vasten ja se muuttui isoksi ovi-aukoksi josta hän käveli läpi. Avautuvan oven läpi näkyi pimentohaltia takan ääressä.
Comments