Atorin tarinoita

Artturi astui kristalliseen saliin. Sali antoi palatsin vaikutelman vaikka olikin oikeasti askeettisen vaatimaton. Vaikutelma syntyi siitä että huone oli rakennettu kristallikolmioista ja muodosti kauniin puolipallon jonka keskellä oli metallinen tuoli. Aika todisti että kristallikolmiot eivät olleet oikeasti kristallia vaan synteetistä nanorobottien rakentamaa timanttia. Hallin reunoilla oli tatuoituja ihmisiä hienossa rivissä ja tuolissa istui alaston, riisuttu Kate, verisenä, sisälmykset roikkuen ulkona, kädet sidottuna ylös, rintakehä auki ja sydän sykki tasaista rytmiään. Katen kasvot olivat hiusten peittämät ja veriset. Tuolin vieressä hymyili viaton Samira, vaatimaton Padawan asu päällään. Shokki iski Artturin tajuntaan kuin miljoona volttia. Hän oli nähnyt Katen kuoleman monessa unessa, jokaisessa hän saapui Samiran luo yhdessä Katen kanssa ja Samira katkaisi Katen kaulan kaksintaistelun tuoksinassa jonka syytä hän ei koskaan saanut selville. Mutta tämä ennuste oli ollut väärä,...

- Ne tulevat! huusi Kate Ryhmä kääntyi katsomaan pimeitä käytäviä ja näkivät varjojen liikettä. Pax opasti heitä kapeaa käytävää eteenpäin ja he päätyivät maanalaisen puron luo. Mutainen puro meni hetken tasaisena kunnes muuttui jyrkäksi. Yksi peto sai joukon kiinni ja hetken Artturi taisteli sen kanssa kunnes peto ei ollut enää. - niitä tulee, ja paljon! hän huusi. - ei pääse lujempaa, polku on liukas! Huusi Kate - Onko?Artturi kysyi hiljaa. Artturi sai idean, hän työnsi lujaa edessään olevaa Venuslaista naista, Maui nimeltään, joka törmäsi edellä kulkevaan ja koko letka kaatui Katen päälle jonka suojakenttä muuttui hopeiseksi ja vahvaksi. Pian koko joukko liukui Katen päällä tai perässä mutaista liukumäkeä alas ja Artturi hyppäsi perään. Kovaäänisen huudon saattelemana he tippuivat luolaan jonka keskellä oli matala järvi. Katen suojakenttä suojasi todennäköisesti heitä pahoilta vammoilta heidän kaatuessaan matalaan veteen. Pax sanoi käskysanan ja hänen vasen kätensä alkoi hohtaa kirk...