Venus, täällä olen
Artturi astui Aukiolle, sirkkojen ja muiden hyönteisten surina oli korvia huumaavaa. Mustan marmori-aukion ympärillä oli massiiviset puut, jotka peittivät kokonaan taivaan. Ilma oli tukehduttavan kuumaa.
Pian hyönteisiä alkoi kerääntyä Artturin ympärille ja mies alkoi ihmetellä koreita värikkäitä hyönteisiä kunnes ne alkoivat pistää ja imeä hänen vertaan.
Lätkiminen ei auttanut sillä niitä tuli jatkuvalla syötöllä, ja niinpä Artturi päätti taikoa tuliringin ympärilleen mutta ei ehtinyt kun nainen hyppäsi hänen eteensä aukiolle ja huusi
- Älä ajattelekaan tekeväsi taikoja täällä!
Nainen nosti päätään ja kauniit kasvot paljastuivat valkoisten hiusten takaa. Naisella oli päällään taisteluhaarniska, yksi eliittijoukkojen haarniskoista joita suuressa sodassa käytettiin robotteja vastaan. Oli hämmästyttävää että se oli vielä ehjä, ja todennäköisesti nainen oli löytänyt sen vähän aikaa sitten, ja se oli ollut hapettomassa tilassa kaikki nämä vuosituhannet.
Sinertävä voimakenttä hohti heikosti, voimakenttä oli asetettu heikoimmalle teholleen.
Artturi paksunti ihoaan ja se riitti ainakin hetkeksi hyönteisiä vastaan.
- Miksi ihmeessä en taikoisi täällä?? Artturi kysyi.
Nainen käveli miehen luo ja otti vyöltään hedelmän.
- Siksi että koko planeetan eläimistö koostuu muodonmuuttaja telepaateista, ja valitettavasti jokainen velho minkä he syövät lisäävät velhojen kykyjä syöjälleen. Yksikin loitsu ja olet lähikilometrien alueella yksi ja tärkein saalis kaikelle mikä elää, mukaanlukien nuo puut.
Nainen osoitti puita joiden korkeus näytti olevan kilometrin tai kahden verran. Sitten nainen alkoi sivellä hedelmämehua miehen päälle.
-Vaatteet pois! Hän komensi ja Artturi ei osannut muuta kuin totella.
Naisen voimakenttä sammuili välillä mutta hänen iholtaan tuoksui sama hedelmän tuoksu joten hyönteiset jättivät hänet rauhaan.
- Eikai sinua tuomittu raiskauksesta? Vaikka oletkin velho tiedä että olen enemmän kuin tarpeeksi kykenevä pitämään puoliani. Näkyni ei kertonut miksi sinua pitäisi suojella, mutta olen aina luottanut siihen, ja aion luottaa jatkossakin.
Artturi katsoi häntä silmiin ja vastasi
- Ei minua tuomittu mistään, tulin tänne vapaa ehtoisesti.
Sitten Artturi sulki silmänsä ja yritti tuntea miksi nainen oli täällä, hän näki portin avautuvan Saturnuksessa ja naisen huutavan kirouksia miehelleen joka kierosti piti kättään uuden vaimonsa lanteilla.
- Kiva, näkyni käski pelastaa mielisairaan.
Pian Nainen oli valmis ja käski Artturia pukemaan.
- Sinut lavastettiin syylliseksi johonkin?
Nainen pysähtyi hetkeksi ja katsoi tarkemmin miestä.
- Ehkä et olekaan hullu... Kyllä, mieheni halusi sekä uuden vaimon että omaisuuteni, joten hän lavasti minut isänisurmaajaksi. Kätevää, hän sai perinnön, ja karkotettua minut Venukseen. En olisi selvinnyt kymmentä minuuttiakaan ellen olisi törmännyt mieheen joka kantoi tätä haarniskaa, hän pelasti minut seksipalveluja vastaan. Kesti kolme kuukautta ennen kuin opin sammuttamaan haarniskan hänen nukkuessa.
- Typerä luotti haarniskaansa niin paljon ettei nukkunut nuotion ääressä, hän kiljui eläimellisesti monta minuuttia kunnes kuoli. Kun otin haarniskan kymmenen minuuttia myöhemmin, se oli tyhjä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen hän viittasi Artturia seuraamaan.
- Saanko katsoa akkuasi, näyttää siltä kuin sinulla olisi kontaktivirhe. Artturi kysyi.
Blondi asetti saman tien veitsen Artturin kaulalle.
- Kukaan ei koske haarniskaani, älä yritä samaa temppua kuin minä!
Nainen oli vihainen, ja Artturi puhui hänelle rauhallisella äänellä.
- Haarniskasi sammuu kohta, ja sen jälkeen se on sinulle vain painolastia. Et varmaan huomannut että se painaa yli 50 kiloa.
Nainen katsoi häntä silmiin.
- En ymmärrä sanojasi, mikä akku, mikä kontaktivirhe, miten ihmeessä voit tuntea haarniskaa joka toimii yliluonnollisella teholla ilman magiaa, mitä sinä tiedät muukalaistekniikasta??
- Rakas ystäväni, olin mukana suunnittelemassa noita kun hyökkäsimme mustan jumalan kimppuun kymmenen tuhatta vuotta sitten.
Nainen katsoi epäuskoisesti miestä hetken ja alkoi nauramaan.
- Okei, olet hullu mutta tuskin järjissäsi tarpeeksi ollaksesi vaaraksi. Tutki haarniskaani ja tiedä että kaulasi katkeaa heti jos yrität jotain vilpillistä.
Rauhallisesti Artturi laskeutui polvilleen, tutki voimavyötä ja avasi sen tikarillaan jonka hän hitaasti otti vyöltään ja näytti naiselle.
- Mikä on nimesi? Artturi kysyi.
- Kate, entä sinun
- Artturi.
- Nimi yhtä suuruuden hullu kuin sinä itse.
- Tietenkin, naurahti artturi.
Artturi avasi vyön ja puhdisti sen pölystä, madoista sulki sen uudelleen. Oli käsittämätöntä miten Hawkingin akku oli niin hyvässä kunnossa kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Hawkingin akku keräsi positroni-protoni pareja mitä ilmestyi jatkuvasti avaruudessa luonnostaan, ja erotti ne. Normaalisti nämä tuhoutuvat saman tien mutta jos ne erotetaan, niistä saa loppumattoman energia lähteen. Hawkingin akku ei ikinä tyhjentuisi. Ne nimettiin tutkijan mukaan joka ensimmäisenä esitti akun mahdollisuuden, Stephen Hawkingin mukaan, joka syntyi ennen Artturia. Rauha hänen muistolleen.
Voimakenttä voimistui ja heitti Artturin selälleen.
- Ei voi olla totta, sinä puhuit totta! Miten ihmeessä??!
- Kannattaisi säätää siitä vivusta kenttää pienemmäksi, akku käyttää nyt varastoitua energiaa eikä sitä riitä täydellä teholla kuin neljännestunniksi. Lisäksi se herättää turhaa huomiota.
Nainen tunnusteli vyötään ja löysi rullan jota pyörittämällä voimakenttä kutistui ja heikkeni.
Nainen katsoi miestä nyt vakavana ja yritti keksiä miten suhtautua häneen.
Hetken jälkeen hän sanoi
- Okei, leikitään että et olekaan pähkähullu, mutta on aika lähteä, samassa paikassa ei saa olla liian pitkään tai suuret pedot löytävät.
Kaukana kuuluva matala murina vahvisti naisen ilmoituksen.
- Lähdetään, Artturi sanoi.
Pian hyönteisiä alkoi kerääntyä Artturin ympärille ja mies alkoi ihmetellä koreita värikkäitä hyönteisiä kunnes ne alkoivat pistää ja imeä hänen vertaan.
Lätkiminen ei auttanut sillä niitä tuli jatkuvalla syötöllä, ja niinpä Artturi päätti taikoa tuliringin ympärilleen mutta ei ehtinyt kun nainen hyppäsi hänen eteensä aukiolle ja huusi
- Älä ajattelekaan tekeväsi taikoja täällä!
Nainen nosti päätään ja kauniit kasvot paljastuivat valkoisten hiusten takaa. Naisella oli päällään taisteluhaarniska, yksi eliittijoukkojen haarniskoista joita suuressa sodassa käytettiin robotteja vastaan. Oli hämmästyttävää että se oli vielä ehjä, ja todennäköisesti nainen oli löytänyt sen vähän aikaa sitten, ja se oli ollut hapettomassa tilassa kaikki nämä vuosituhannet.
Sinertävä voimakenttä hohti heikosti, voimakenttä oli asetettu heikoimmalle teholleen.
Artturi paksunti ihoaan ja se riitti ainakin hetkeksi hyönteisiä vastaan.
- Miksi ihmeessä en taikoisi täällä?? Artturi kysyi.
Nainen käveli miehen luo ja otti vyöltään hedelmän.
- Siksi että koko planeetan eläimistö koostuu muodonmuuttaja telepaateista, ja valitettavasti jokainen velho minkä he syövät lisäävät velhojen kykyjä syöjälleen. Yksikin loitsu ja olet lähikilometrien alueella yksi ja tärkein saalis kaikelle mikä elää, mukaanlukien nuo puut.
Nainen osoitti puita joiden korkeus näytti olevan kilometrin tai kahden verran. Sitten nainen alkoi sivellä hedelmämehua miehen päälle.
-Vaatteet pois! Hän komensi ja Artturi ei osannut muuta kuin totella.
Naisen voimakenttä sammuili välillä mutta hänen iholtaan tuoksui sama hedelmän tuoksu joten hyönteiset jättivät hänet rauhaan.
- Eikai sinua tuomittu raiskauksesta? Vaikka oletkin velho tiedä että olen enemmän kuin tarpeeksi kykenevä pitämään puoliani. Näkyni ei kertonut miksi sinua pitäisi suojella, mutta olen aina luottanut siihen, ja aion luottaa jatkossakin.
Artturi katsoi häntä silmiin ja vastasi
- Ei minua tuomittu mistään, tulin tänne vapaa ehtoisesti.
Sitten Artturi sulki silmänsä ja yritti tuntea miksi nainen oli täällä, hän näki portin avautuvan Saturnuksessa ja naisen huutavan kirouksia miehelleen joka kierosti piti kättään uuden vaimonsa lanteilla.
- Kiva, näkyni käski pelastaa mielisairaan.
Pian Nainen oli valmis ja käski Artturia pukemaan.
- Sinut lavastettiin syylliseksi johonkin?
Nainen pysähtyi hetkeksi ja katsoi tarkemmin miestä.
- Ehkä et olekaan hullu... Kyllä, mieheni halusi sekä uuden vaimon että omaisuuteni, joten hän lavasti minut isänisurmaajaksi. Kätevää, hän sai perinnön, ja karkotettua minut Venukseen. En olisi selvinnyt kymmentä minuuttiakaan ellen olisi törmännyt mieheen joka kantoi tätä haarniskaa, hän pelasti minut seksipalveluja vastaan. Kesti kolme kuukautta ennen kuin opin sammuttamaan haarniskan hänen nukkuessa.
- Typerä luotti haarniskaansa niin paljon ettei nukkunut nuotion ääressä, hän kiljui eläimellisesti monta minuuttia kunnes kuoli. Kun otin haarniskan kymmenen minuuttia myöhemmin, se oli tyhjä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen hän viittasi Artturia seuraamaan.
- Saanko katsoa akkuasi, näyttää siltä kuin sinulla olisi kontaktivirhe. Artturi kysyi.
Blondi asetti saman tien veitsen Artturin kaulalle.
- Kukaan ei koske haarniskaani, älä yritä samaa temppua kuin minä!
Nainen oli vihainen, ja Artturi puhui hänelle rauhallisella äänellä.
- Haarniskasi sammuu kohta, ja sen jälkeen se on sinulle vain painolastia. Et varmaan huomannut että se painaa yli 50 kiloa.
Nainen katsoi häntä silmiin.
- En ymmärrä sanojasi, mikä akku, mikä kontaktivirhe, miten ihmeessä voit tuntea haarniskaa joka toimii yliluonnollisella teholla ilman magiaa, mitä sinä tiedät muukalaistekniikasta??
- Rakas ystäväni, olin mukana suunnittelemassa noita kun hyökkäsimme mustan jumalan kimppuun kymmenen tuhatta vuotta sitten.
Nainen katsoi epäuskoisesti miestä hetken ja alkoi nauramaan.
- Okei, olet hullu mutta tuskin järjissäsi tarpeeksi ollaksesi vaaraksi. Tutki haarniskaani ja tiedä että kaulasi katkeaa heti jos yrität jotain vilpillistä.
Rauhallisesti Artturi laskeutui polvilleen, tutki voimavyötä ja avasi sen tikarillaan jonka hän hitaasti otti vyöltään ja näytti naiselle.
- Mikä on nimesi? Artturi kysyi.
- Kate, entä sinun
- Artturi.
- Nimi yhtä suuruuden hullu kuin sinä itse.
- Tietenkin, naurahti artturi.
Artturi avasi vyön ja puhdisti sen pölystä, madoista sulki sen uudelleen. Oli käsittämätöntä miten Hawkingin akku oli niin hyvässä kunnossa kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Hawkingin akku keräsi positroni-protoni pareja mitä ilmestyi jatkuvasti avaruudessa luonnostaan, ja erotti ne. Normaalisti nämä tuhoutuvat saman tien mutta jos ne erotetaan, niistä saa loppumattoman energia lähteen. Hawkingin akku ei ikinä tyhjentuisi. Ne nimettiin tutkijan mukaan joka ensimmäisenä esitti akun mahdollisuuden, Stephen Hawkingin mukaan, joka syntyi ennen Artturia. Rauha hänen muistolleen.
Voimakenttä voimistui ja heitti Artturin selälleen.
- Ei voi olla totta, sinä puhuit totta! Miten ihmeessä??!
- Kannattaisi säätää siitä vivusta kenttää pienemmäksi, akku käyttää nyt varastoitua energiaa eikä sitä riitä täydellä teholla kuin neljännestunniksi. Lisäksi se herättää turhaa huomiota.
Nainen tunnusteli vyötään ja löysi rullan jota pyörittämällä voimakenttä kutistui ja heikkeni.
Nainen katsoi miestä nyt vakavana ja yritti keksiä miten suhtautua häneen.
Hetken jälkeen hän sanoi
- Okei, leikitään että et olekaan pähkähullu, mutta on aika lähteä, samassa paikassa ei saa olla liian pitkään tai suuret pedot löytävät.
Kaukana kuuluva matala murina vahvisti naisen ilmoituksen.
- Lähdetään, Artturi sanoi.
Comments