Herääminen
Artturi heräsi sängyssä hikisenä joka paikka särkien.
Häntä huimasi ja hän oli hyvin sekavassa tilassa.
Hän muisti Slainen ja nousi pukeakseen. Vaatteet olivat tuolissa sängyn vierellä mutta koska ne olivat liian kaukana hän keskitti tahtonsa ja leijutti vaatteet luokseen. Sekin oli turhan raskasta, parasta jättää voimien käyttö tältä päivältä.
Oli kuuma, Artturi oli jonkinlaisessa teltassa. Hän puki vain housut ja jätti paidan pukematta, turhan kuuma. Sitten hän kurotti itselleen keihään ja sen avulla käveli ulos.
Hän oli laavajoen varrella, pari Serafia uiskenteli laavassa leikitellen. Varmasti jonkinlaista parileikkiä, mutta ei hän koskaan ollut tutustunut serafien monimutkaiseen seksielämään, oikea parittelu kun vaati neljän osapuolen osallistumista...
Hän keskittyi ja ajatteli Slainea ja saman tien haltia ilmestyi hänen eteensä.
Hei, haltia tervehti häntä. Artturi lähetti hänelle mielikuvan ja käski viedä heidät sinne, johon haltia kohotti kulmiaan ja pian he vaihtoivat maisemaa.
Artturi keskittyi maahan ja hiekka alkoi leijua pois paljastaen hämähäkinseitillä verhotun muumion. Järkyttynyt epäilys nousi haltian kasvoille ja Artturi pyysi haltiaa poistamaan seitin.
Miljoonat langanpätkät lähtivät purkautumaan kunnes Slainen hyväkuntoinen keho paljastui.
- Se on elossa, joskin aivokuollut, kemiallinen kooma jotta päätyisit Valhallaan. Hämähäkkini korjasivat kaikki vauriot ja pitivät kehon koomassa estäen lisävauriot. Keho on nyt vapaa siihen että voit siirtää kopion tajunnastasi kehoosi takaisin. Se ei ollut Areksen tapa, mutta minä olen aina elänyt rinnakkaiselämää Silverin kanssa. Uskon että sinä ja Kaisa toivoisitte sitä.
Haltian hymy nousi kasvoille ja hänen avatarinsa tuli halaamaan miestä joka tunsi voimakentän epämääräisen halauksen kehollaan. No ajatus tuli selväksi.
- Käytin nanobottejani parantaakseni kehoasi ja sinä käytit vertasi parantaaksesi minun, kai olemme tasoissa, haltia sanoi.
- Paitsi, Artturi huomautti, suunnitelmani teki sinusta jumalan.
Haltia hymyili - olen siis yhden jumaluuden velkaa, mitä haluat että teen sen hyväksi?
- Aluksi pidät huolta planeetastasi, ja sitten pidät puoliani kun avaan kaikki portit. Ainoa syy miksi portit avautuvat niin harvoin on jumalten protektionismi, ja minä avaan portit, usko se. Toivon että sinä ja Kaisa johtaisitte yhdistetyn Marsin Saturnukseen ja ottaisitte sen haltuunne sillä aikaa kun lähden Venukseen.
Slaine vakavoitui.
- Et sinä voi lähteä Venukseen, Venuksessa on Genesis virus, genesis eliöthän syövät sinut minuuteissa!
Artturi pudisti päätään.
- En usko sitä, kymmenessä tuhannessa vuodessa Genesis-virus väistämättä vakiintuu ja venuksen eliöt väistämättä ovat saavuttaneet jonkin tasapainon. Afrodite tuskin haluaa muiden jumalten tietävän pelottavimman aseensa ruostuneen, ja siksi viljelee näitä huhuja. Sen lisäksi venus on ainoa tapa käynnistää Amon Ra. Voisin tietenkin vallata kaikki jumalat mutta se olisi sama kuin varastaisi puumiekan lapselta jos voisit varastosta hakea kunnollisen katanan. Ei, haluan auringon jumalan henkiin, se on elämäntyöni, vähän pidempi kuin aluksi laskin mutta uskon että se on valmis.
Slaine nyökkäsi ja laski ruumiinsa maahan.
Hän katsoi Artturia ja sanoi - herätän nyt itseni henkiin, ehkä haluat kiittää naista joka hoivasi sinua ollessasi tajuton. Minun apu oli pientä häneen verrattuna. Artturi oli kysymässä kenestä hän puhui kun huomasi seisovansa Samiran edessä teltassa josta minuutteja sitten lähti.
- Siinähän sinä olet! Hymyilevä nainen sanoi ja otti miehen syleilyynsä. Hämmästyttävää miten nopeasti edellinen tyttöystävä unohtui kun hän suuteli naista johon oli rakastunut syvästi ennen suurta sotaa. Naista jonka hän jätti suojaamaan jumalkehoaan suurtaistelun alkaessa.
Silloin palaset loksahtivat kohdalleen, hän tajusi Samiran vallanneen Silver planeetta tietokoneen, ja jättäen hänet Imperial Battle Machineen vangiksi. Tässä oli ainoa olento joka oikeasti voisi elää hänen rinnallaan tasa-arvoisena, joskin vain jos hän onnistuisi herättämään Apollon, auringon jumalan.
Samira irtaantui hänestä ja katsoi syvälle silmiin.
- Et kai vielä ole vihainen siitä Silver tempusta?
Artturi mietti hetken. Sitten hän vastasi - Se ainakin mahdollisti sen että olet täällä tänään, ja pakko myöntää että se tekee minut iloiseksi.
Anita puristi kovempaa ja kysyi - Entä Renata ja Anita, aiotko ikävöidä heitä vai tällä kertaa valita oikein?
Artturi hymyili - täällä on oikeasti vain yksi olento jonka kanssa jumala voisi avioitua. Jos onnistun suunnitelmassani ei minulla ole muuta puolisoa. Jos epäonnistun ja jään henkiin, en oletettavasti ole ihan sopiva puoliso Samira Silverille.
Samira nyökkäsi ja sanoi - olet oikeassa. Meistä ei tule mitään ellet palauta valtaasi. Miten aiot sen tehdä? Vallata Hermes, Venus ja Saturnus? Jupiter taitaa katsoa perääsi muutenkin.
Artturi ihmetteli mitä hän tarkoitti.
Samira hämmästyi, aidosti. Etkö muka huomannut kuinka välillä aika pysähtyy? Mistä ihmeestä luulit sen kyvyn tulleen? tiedätkö ollenkaan kuinka paljon energiaa se vie? Minuutin hidastus vie saman verran energiaa mitä Marsin pinta kerää auringosta kuukauden aikana, Jupiter on uhrannut hirveitä energia varastoja pitääkseen sinut hengissä, sinulla todellakin on suojelusenkeli!
Artturi nyökytti ja hymyili, sentään yksi osa hänen hajaantuneesta jumaltietoisuudestaan välitti hänestä.
- Kun olen parantunut lähden Venukseen, jos jaksat voisit vallata pimeän puolen ja vallata yksi saturnus puolestani, tekisitkö sen rakas? Artturi sanoi ja suuteli naistaan. Kuinka luonnolliselta se taas tuntui vaikka oli kulunut kymmenen tuhatta vuotta viimekerrasta. Rakkaus eli kuitenkin vain nykyhetkessä, eikä ollut mitään väliä oliko viimekerta sekuntti vai ikuisuus sitten, he elivät tätä hetkeä ja hetki johti toiseen ja kolmanteen ja pian he päätyivät sänkyyn vaikka jokainen liike tuotti suurta tuskaa Artturille.
Muodonmuuttajana hän onneksi osasi sammuttaa tuskan eikä heitä häiritty ennen kuin Sol taas nousi.
Häntä huimasi ja hän oli hyvin sekavassa tilassa.
Hän muisti Slainen ja nousi pukeakseen. Vaatteet olivat tuolissa sängyn vierellä mutta koska ne olivat liian kaukana hän keskitti tahtonsa ja leijutti vaatteet luokseen. Sekin oli turhan raskasta, parasta jättää voimien käyttö tältä päivältä.
Oli kuuma, Artturi oli jonkinlaisessa teltassa. Hän puki vain housut ja jätti paidan pukematta, turhan kuuma. Sitten hän kurotti itselleen keihään ja sen avulla käveli ulos.
Hän oli laavajoen varrella, pari Serafia uiskenteli laavassa leikitellen. Varmasti jonkinlaista parileikkiä, mutta ei hän koskaan ollut tutustunut serafien monimutkaiseen seksielämään, oikea parittelu kun vaati neljän osapuolen osallistumista...
Hän keskittyi ja ajatteli Slainea ja saman tien haltia ilmestyi hänen eteensä.
Hei, haltia tervehti häntä. Artturi lähetti hänelle mielikuvan ja käski viedä heidät sinne, johon haltia kohotti kulmiaan ja pian he vaihtoivat maisemaa.
Artturi keskittyi maahan ja hiekka alkoi leijua pois paljastaen hämähäkinseitillä verhotun muumion. Järkyttynyt epäilys nousi haltian kasvoille ja Artturi pyysi haltiaa poistamaan seitin.
Miljoonat langanpätkät lähtivät purkautumaan kunnes Slainen hyväkuntoinen keho paljastui.
- Se on elossa, joskin aivokuollut, kemiallinen kooma jotta päätyisit Valhallaan. Hämähäkkini korjasivat kaikki vauriot ja pitivät kehon koomassa estäen lisävauriot. Keho on nyt vapaa siihen että voit siirtää kopion tajunnastasi kehoosi takaisin. Se ei ollut Areksen tapa, mutta minä olen aina elänyt rinnakkaiselämää Silverin kanssa. Uskon että sinä ja Kaisa toivoisitte sitä.
Haltian hymy nousi kasvoille ja hänen avatarinsa tuli halaamaan miestä joka tunsi voimakentän epämääräisen halauksen kehollaan. No ajatus tuli selväksi.
- Käytin nanobottejani parantaakseni kehoasi ja sinä käytit vertasi parantaaksesi minun, kai olemme tasoissa, haltia sanoi.
- Paitsi, Artturi huomautti, suunnitelmani teki sinusta jumalan.
Haltia hymyili - olen siis yhden jumaluuden velkaa, mitä haluat että teen sen hyväksi?
- Aluksi pidät huolta planeetastasi, ja sitten pidät puoliani kun avaan kaikki portit. Ainoa syy miksi portit avautuvat niin harvoin on jumalten protektionismi, ja minä avaan portit, usko se. Toivon että sinä ja Kaisa johtaisitte yhdistetyn Marsin Saturnukseen ja ottaisitte sen haltuunne sillä aikaa kun lähden Venukseen.
Slaine vakavoitui.
- Et sinä voi lähteä Venukseen, Venuksessa on Genesis virus, genesis eliöthän syövät sinut minuuteissa!
Artturi pudisti päätään.
- En usko sitä, kymmenessä tuhannessa vuodessa Genesis-virus väistämättä vakiintuu ja venuksen eliöt väistämättä ovat saavuttaneet jonkin tasapainon. Afrodite tuskin haluaa muiden jumalten tietävän pelottavimman aseensa ruostuneen, ja siksi viljelee näitä huhuja. Sen lisäksi venus on ainoa tapa käynnistää Amon Ra. Voisin tietenkin vallata kaikki jumalat mutta se olisi sama kuin varastaisi puumiekan lapselta jos voisit varastosta hakea kunnollisen katanan. Ei, haluan auringon jumalan henkiin, se on elämäntyöni, vähän pidempi kuin aluksi laskin mutta uskon että se on valmis.
Slaine nyökkäsi ja laski ruumiinsa maahan.
Hän katsoi Artturia ja sanoi - herätän nyt itseni henkiin, ehkä haluat kiittää naista joka hoivasi sinua ollessasi tajuton. Minun apu oli pientä häneen verrattuna. Artturi oli kysymässä kenestä hän puhui kun huomasi seisovansa Samiran edessä teltassa josta minuutteja sitten lähti.
- Siinähän sinä olet! Hymyilevä nainen sanoi ja otti miehen syleilyynsä. Hämmästyttävää miten nopeasti edellinen tyttöystävä unohtui kun hän suuteli naista johon oli rakastunut syvästi ennen suurta sotaa. Naista jonka hän jätti suojaamaan jumalkehoaan suurtaistelun alkaessa.
Silloin palaset loksahtivat kohdalleen, hän tajusi Samiran vallanneen Silver planeetta tietokoneen, ja jättäen hänet Imperial Battle Machineen vangiksi. Tässä oli ainoa olento joka oikeasti voisi elää hänen rinnallaan tasa-arvoisena, joskin vain jos hän onnistuisi herättämään Apollon, auringon jumalan.
Samira irtaantui hänestä ja katsoi syvälle silmiin.
- Et kai vielä ole vihainen siitä Silver tempusta?
Artturi mietti hetken. Sitten hän vastasi - Se ainakin mahdollisti sen että olet täällä tänään, ja pakko myöntää että se tekee minut iloiseksi.
Anita puristi kovempaa ja kysyi - Entä Renata ja Anita, aiotko ikävöidä heitä vai tällä kertaa valita oikein?
Artturi hymyili - täällä on oikeasti vain yksi olento jonka kanssa jumala voisi avioitua. Jos onnistun suunnitelmassani ei minulla ole muuta puolisoa. Jos epäonnistun ja jään henkiin, en oletettavasti ole ihan sopiva puoliso Samira Silverille.
Samira nyökkäsi ja sanoi - olet oikeassa. Meistä ei tule mitään ellet palauta valtaasi. Miten aiot sen tehdä? Vallata Hermes, Venus ja Saturnus? Jupiter taitaa katsoa perääsi muutenkin.
Artturi ihmetteli mitä hän tarkoitti.
Samira hämmästyi, aidosti. Etkö muka huomannut kuinka välillä aika pysähtyy? Mistä ihmeestä luulit sen kyvyn tulleen? tiedätkö ollenkaan kuinka paljon energiaa se vie? Minuutin hidastus vie saman verran energiaa mitä Marsin pinta kerää auringosta kuukauden aikana, Jupiter on uhrannut hirveitä energia varastoja pitääkseen sinut hengissä, sinulla todellakin on suojelusenkeli!
Artturi nyökytti ja hymyili, sentään yksi osa hänen hajaantuneesta jumaltietoisuudestaan välitti hänestä.
- Kun olen parantunut lähden Venukseen, jos jaksat voisit vallata pimeän puolen ja vallata yksi saturnus puolestani, tekisitkö sen rakas? Artturi sanoi ja suuteli naistaan. Kuinka luonnolliselta se taas tuntui vaikka oli kulunut kymmenen tuhatta vuotta viimekerrasta. Rakkaus eli kuitenkin vain nykyhetkessä, eikä ollut mitään väliä oliko viimekerta sekuntti vai ikuisuus sitten, he elivät tätä hetkeä ja hetki johti toiseen ja kolmanteen ja pian he päätyivät sänkyyn vaikka jokainen liike tuotti suurta tuskaa Artturille.
Muodonmuuttajana hän onneksi osasi sammuttaa tuskan eikä heitä häiritty ennen kuin Sol taas nousi.
Comments