Istuin pöydässä lasten kanssa kun juhlakalu Nils tuli pöytään viereeni ja kysyi mikä painaa. Hymyilin ukille ja sanoin "no ero ja kaikki, kyllä se siitä." Hän katsoi minua pitkään, erikoisen pitkään ja sanoi "Tiedätkö mikä minua piristää? Tule!" Hän vei minut syrjemmäksi juhlista ja ihaili viktoriaanista takkiani ja kertoi että oli muuten harvinaisen osuva vaate juuri tähän tilaisuuteen, ja kiitin vaikka en vielä ymmärtänyt mitä hän tarkoitti. Livahdimme kartanolta jossa juhlat oli läheiselle metsikölle ja ukki puristi kävelykeppiään lujasti. Mies täytti 90 ja oli vieläkin hyvässä kunnossa, mikä oli jotain mitä olin aina ihaillut. "Viisikymmentä vuotta naimississa... tuntuu viideltä sadalta vuodelta. Välillä se on ollut vaikeaa mutta oma harrastukseni on helpottanut asiaa kummasti. Viime aikoina vain se on mennyt vaikeammaksi koska leikkipaikkaani on tunkeutunut ulkopuolisia, ja he eivät ymmärrä vaaroja, he eivät ymmärrä minkälaisella tulella leikkivät." N...
