Atorin tarinoita

Tukkaisen linnan sellin luokse käveli ylväs yöhaltia loistokkaissa vaatteissa. Hänen valkoiset aatelisvaatteensa oli koristeltu hopeisilla ornamenteilla, hänen pitkä takkinsa ylsi polviin asti, ja hänen musta kävelykeppinsä päässä oli norsunluinen haukka. Hänen pitkät valkoiset hiuksensa olivat ponihännällä ja hänen silmänsä olivat aurinkolasien peittämät vaikka sisällä oli hämärää. Vartija oli keskimittainen ja pullea ihminen, hänen kasvoissaan oli jo sänki alkanut kasvaa vähän, ja hän otti asennon haltian kävellessä paikalle. "Vanki on täällä" Vartija katsoi tyhjyyteen kun haltia meni kaltereiden eteen katsomaan vankia. "Isä, sinä tulit! Ei tarvinnut odotella kuin... 60 vuotta! hienoa." Slaine von mithrangar mardon katsoi tuomitsevaa isäänsä. Hänen valkoiset hiuksensa olivat sekaisin, hänen harmaissa silmissään oli pientä punerrusta koska hän oli vielä krapulassa edellis illan juomingeista. "Olen sopinut paikallisen tuomarin kanssa että vältät oik...

Baarimikkona tunnettu kalju mies tervehti nähtyään minut, hänellä oli minulle homma. Olin helpottunut, tällä kertaa häntä ei tarvinnut voidella jotta jotain hommaa löytyisi. "Olisi yksi kuljetus homma sinulle ja haukansilmälle." Hän sanoi. "Paketti?" kysyin. Baarimikon vanhalla naamalla alkoi hohtaa todella leveä hymy. "Todella... upea paketti, ehkä liian upea sinulle, homman juju on se että se on näpit irti paketti." Baarimikko hihitteli. Nostin kädet ylös ja vannoin "tiedät että jos saan kuljetuksen, vien sen ehjänä, kokonaisena ja vähentämättömänä perille, maine on kultaa kalliimpi." Baarimikko ojentui lähemmäs. "Ymmärsit väärin, paketti pitää säilyttää neitsyenä pohjanmaalle asti. Pystytkö hillitsemään himosi sinne asti?" Ja alkoi nauraa hersyvästi. Hänen luppakorvansa heiluivat ja nänen kirsunsa kostui. Kurkkuani kuivasi. Naiset, ne olivat elämän suola. "Aatelinen?" kysyin. Baarimikko nyökkäsi, "Tiikerina...